Toimintaterapia – Katja Nikkanen

toimintaterapia

Toimintaterapiassa on neljä yleisluonteista tavoitetta:

  • Auttaa kokonaisvaltaista toimintakykyä kehittymään
  • Edesauttaa kykyä olla vuorovaikutuksessa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa
  • Onnistumisen kokemusten saaminen
  • Itseluottamuksen kehittyminen

Toimintakyvyn kartoitusta varten toimintaterapeutti tarkastelee lapsen tai nuoren elämässä sellaisia osa-alueita kuten itsestä huolehtimisen taidot (pukeminen, peseytyminen jne.), leikki- ja koulutaidot sekä sensomotoriset taidot.

Jotta lapsi tai nuori voisi saada onnistumisen kokemuksia ja elää harmoniassa itsensä ja ympäristönsä kanssa, on hänen kyettävä käsittelemään eri aistien kautta tulevaa tietoa ja osattava vastata siihen tarkoituksenmukaisella tavalla.

ZenTera ja toimintaterapia

ZenTerassa toimintaterapian perustana on sensorisen integraation teoria sekä lempeä, hyväksyvä tietoinen läsnäolo tässä hetkessä. Mindfulness voi olla mukana kaikessa toiminnassa oli se sitten leikkiä, tanssia, liikuntaa, päivittäisten toimintojen harjoittelua tai piirtämistä. Mindfulness-harjoituksia voi tehdä sovelletusti tai liittää osaksi erilaisia toimintoja. Joskus pelkkä tilan ja ohjaajan lempeä, myötätuntoinen ja tietoisesti läsnäoleva olemus riittää välittämään tietoisen läsnäolon tasapainottavia siemeniä eteenpäin.

ZenTerassa ei tehdä testejä. Kliininen havainnointi ja suuntaa antava arviointi toimivat arvioinnin apuvälineinä.

ZenTera tarjoaa toimintaterapiaa mm.

  • lapsille ja nuorille
  • yksilöille ja ryhmille
  • neurologian ja neuropsykiatrian piiriin kuuluville asiakkaille mm. adhd, asperger
  • sosiaalisten- ja tunne-elämän vaikeuksien lievittämiseen
  • sensorisen integraation sujuvuuden lisäämiseen
  • aistiyliherkille
  • sensomotoristen taitojen kehittämiseen

Toimintaterapiassa asetetaan tavoitteet yhdessä (lapsen tai nuoren) ja hänen vanhempiensa kanssa. Toimintaterapeuttina pyrin olemaan tiiviissä yhteistyössä lapsen vanhempien, päiväkodin ja koulun kanssa terapiajakson aikana.

toimintaterapiakollaasi

otsikkoOstrich

Toimintaterapiamenetelmiä mm. itseohjautuva leikki, pelit, tanssi, rentoutuminen, tuntoaistia harjoittavat leikit, kehonhahmotusleikit, piirtäminen, muovailu, maalaus, askartelu, keinuminen, kiipeily, liukuminen, tasapainoilu, roikkuminen, hyppiminen, palloleikit- ja pelit, puhaltaminen, rakentelu – ja palapelit.

Toimintaterapian perustat ovat turvallinen vuorovaikutussuhde terapeutin kanssa  sekä lapsen itseohjautuva leikki turvallisessa, juuri oikeanlaisia aistimuksia tarjoavassa ympäristössä.

aistit

Aistitiedon käsittely on neurologinen prosessi, joka organisoi omasta kehosta ja ympäristöstä tulevia aistimuksia. Onnistuneen sensorisen integraation tuloksena lapsi oppii liikkumaan, leikkimään, ideoimaan, luomaan, huolehtimaan päivittäisistä toimistaan, olemaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, opiskelemaan, tuntemaan empatiaa ja saamaan mielihyvää sekä onnistumisen kokemuksia olemisestaan sekä toiminnastaan.

Ihmisen seitsemän aistia ovat:

  • Tasapaino- ja liikeaisti (vestibulaariaisti)
  • Asentotunto (proprioseptiivinen aisti)
  • Tuntoaisti (taktiilinen)
  • Näköaisti (visuaalinen)
  • Kuuloaisti (auditiivinen)
  • Hajuaisti
  • Makuaisti

Nämä aistit antavat meille toimintamme kannalta elintärkeää tietoa kehon sisältä ja sen ulkopuolelta.

Sensorisen integraation teoriasta

Sensorinen integraatio on aistitiedon jäsentymistä, yhdistämistä, erottelua, tulkintaa ja muokkausta aivoissa siten, että ihminen kykenee toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja kokemaan onnistumista sekä mielihyvää elämässään.

Sensorisen integraation teoriaan pohjautuvan terapian yksi peruspilari on ajatus aivojen plastisiteetista eli kyvystä muodostaa jatkuvasti uusia hermoyhteyksiä tarkoituksenmukaisia aistimuksia saadessaan. Toinen on ajatus lapsen itseohjautuvuudesta, mikä tarkoittaa sitä, että lapsi hakeutuu terapiatilassa itse sellaisten toimintojen ja leikkien pariin, jotka antavat hänelle juuri niitä aistikokemuksia, joita hänen aivonsa tarvitsevat kehittyäkseen tarkoituksenmukaisella tavalla.

Amerikkalainen toimintaterapeutti ja psykologian tohtori Jean Ayres kehitti teorian sensorisesta integraatiosta 1960-70-luvuilla. Neurotieteeseen vahvasti pohjautuen teoria selittää sen miten onnistunut sensorinen integraatio näkyy lapsen kehityksessä. Näin sensorisen integraation teoria sekä myös terapia pohjautuvat vahvasti tietoon lapsen normaalikehityksestä. Teorian ja etenkin Ayresin sen pohjalta kehittämän Sensorisen integraation ja Praksian testin (SIPT) avulla voidaan selittää ja kartoittaa mahdolliset ongelmat sensomotorisen kehityksen eri osa-alueilla.

Kun tiedetään mistä lapsen sensorisen integraation (prosessoinnin) ongelmat kumpuavat, voidaan terapiassa lapsen sensorista prosessointia edesauttaa tarjoamalla hänelle juuri sopivia sensomotorisia kokemuksia ja aistimuksia leikin keinoin.